Leidit liikenteessä

Koska meillä neidot elävät aktiivisesti mukana elämässä, ne myös matkustavat aktiivisesti mukana. Liikuttiin sitten bussilla, junalla, ratikalla, metrolla, autolla tai pyörällä,  tytöt tulevat tyylikkäästi mukana matkassa. Toivon mukaan pian kulkuvälineenä olisi oma auto - onhan se aina helpompi - mutta sitä odotellessa tytöt ainakin oppivat matkustamaan muillakin tavoin. 

Koska poikaystäväni asuu Kotkassa, matkustamme neitojen kanssa usein Matkahuollon busseilla. 2 h bussinpenkillä, omistajan sylissä - tai tassujen kuraisuudesta riippuen lattialla - taittuu ongelmitta. Pääkaupunkiseudun sisälläkin täytyy liikkua paljon bussilla, junalla tai ratikalla ja se sujuu hienosti - lukuunottamatta sitä kertaa kun Hilma nuorempana karkasi ratikasta omistajan ja Ninjan jäädessä vielä kyytiin.... 

Yleensä bussikuskitkin suhtautuvat suopeasti iloisiin, hiljaisiin ja hyvinkäyttäytyviin Bichonneitoihin, elleivät tyypit suorastaan valu hiekkaa uimisen ja hiekkahepuleiden jälkeen. Niin se tuleekin olla - mielestäni on ihanaa, että nelijalkaiset ystävämme ovat tervetulleita julkisen liikenteen kulkuvälineisiin. Sitä tulee kunnioittaa hyvällä, hiljaisella ja siistillä käytöksellä - samat pelisäännöt niin karvaisille kuin karvattomillekin matkustajille. Pidempää matkaa junalla taittaessa lemmikkivaunussa tapaa aina muita samanhenkisiä ihmisiä - esimerkiksi kun hain rottatyttöni junalla seinäjoelta, samasta vaunusta löytyi heti rottaihmisiä.

Hilma on sen verran utelias, että matkustaessamme se seuraa aktiivisesti tapahtumia - yleensä se räkii bussin ikkunat täyteen nenänjälkiään tai yrittää kurkotella pitkin käytävää halutessaan tietää mitä sekä bussissa että sen ulkopuolella tapahtuu. Ninja taas ottaa rennosti, yleensä vain nukkuen koko matkan. 

Miten teidän perheessä matkataan koirien kanssa? Kuuluvatko koirat mielestänne julkisen liikenteen kuvaan?



Ja vielä päivän loppukevennyksenä leipuriHilma! (kakun epäonnistuneisuudesta vastaavat vain kaksijalkaiset leipurit, kaakaojauheesta päässä liian utelias leipurikoira)